Kun vastustaja liikkuu vilkkaasti, on teknisesti taitava, fyysisesti kunnossa ja systemaattinen, niin sunnuntaina pelatun harjoitusottelun ensimmäisen jakson aikana Klubi 04:n tekemät 5 maalia selittyvät helposti varsinkin kun Futuran joukkuepuolustaminen jaksolla oli kuritonta ja oma pelinrakentelu tyssäsi useimmiten huonoon syöttötyöskentelyyn. Melkoisen karua kerrottavaa ja katsottavaakin mutta hyvin opettavaista joukkuepelaamisen kehittämiseksi jatkossa.
Futuran kokoonpano: Samuli Saario (mv), Nico Eerola – Dan Majander – Benjamin Backman – Petri Lampinen (C), Henri Määttä – Niclas Kalatsev – Cihan Cöksil – Miikka Tuovila, Anton Britschgi – Georges Hermann Misse Ebonque.
Vaihtopelaajat: Fredrik Aarnemäe, Tofik Ragi Imad, Emil Conti, Tatu Kettunen, Arttu Pösö, Eemeli Peltonen, Tuomas Jäntti, Jesse McLean (mv)
Olosuhteiden osalta Talin jalkapallohalli tarjosi ottelulle loistavat ja hulppeat puitteet. Tilaa kentällä löytyi Kokonniemen pieneen keinonurmiplänttiin verrattuna moninkertaisesti ja sen Klubi 04:n nuori ryhmä käytti hienosti hyväkseen. Se teki ottelun ratkaisun melko vaivattomasti heti ensimmäisellä jaksolla. Klubi 04 pyöritti peliään vauhdikkaasti käyttäen Futuran puolustuskenttään liian helposti syntyneitä aukkoja hyväkseen edeten tuon tuosta maalipaikoille. Ensimmäisen jakson maalia vartioinut Samuli Saario oli melko voimaton läheltä tehdyissä osumissa.
Maalien syntyajat: 12 min. 1-0 Nnaemeka Anyamele (Matias Pyysalo), 15 min. 2-0 Aleksi Pahkasalo (Emerik Grönroos), 25 min. 3-0 Tim Tuomikoski (Nnaemeka Anyamale), 39 min. 4-0 Nnaemeka Anyamele (Tim Tuomikoski), 43 min. 5-0 Aleksi Pahkasalo (Tim Tuomikoski).
Ensimmäisen pelijakson pelin jakautumista kuvaa hyvin joukkueiden saamien maalipaikkojen määrä. Klubi 04 pääsi 9 maalipaikkaan tuloksena 5 maalia kun sen sijaan Futura pääsi kerran todelliseen maalipaikkaan ja silloinkin tuloksetta.
Toisella jaksolla kentällä esiintyi jo kurinalaisemmin puolustanut Futura. Tosin vastustaja vaihtoi kenttämiehityksensä melkoisen täydellisesti ja sen suurin into lisätä maalitiliään oli tyydyttynyt. Toinen jakso mentiinkin enemmän pelailun merkeissä mutta pelinrakentelu ja maalipaikkojen luonti tuotti Futuralle edelleenkin tuskaa. Klubin puolustuspeli oli vahvaa eikä Futuran hyökkäyksissä viimeinen syöttö löytänyt kohdettaan edelleenkään. Sen sijaan puolustuspelin osalta joukkue pystyi ensimmäistä jaksoa tasapainoisempaan suoritukseen. Joukkueen linjojen välit pysyivät tiiveinä eikä ensimmäisen jakson ylipelaamista vastustajan kenttäpuoliskolla enää tapahtunut. Näin myös tekninen ja liikkuva vastustaja pysyi paremmin kontrollissa. Toisen jakson Futuran maalissa pelannut nuori Jesse McLean peitti pari Klubin vaarallista tilannetta hyvin estäen lisämaalien synnyn pelaten näin 0-pelin omalla pelijaksollaan.
Ottelu oli hyvä oppitunti jalkapallopelin perusasioiden osalta Futuralle. Onnistunut pelinrakentelu vaatii kaikkien mukanaoloa. Ei riitä vain 2-3 pelaajan vastuunotto pallollisessa pelaamisessa. Peli on ennalta arvattavaa ja nämä vastustaja pystyy helposti peittämään. Myös syöttötaidon (tarkkuus, nopeus) ja pelattavaksi liikkumisen merkitys korostuu kun vastustajana on kevyellä jalalla ja oikeaoppisesti tilan ja ajan pois prässäävä joukkue. Pelin rytmittämisen osalta Futuran ensimmäinen jakso oli todella huono. Sellaista joukkuetta ei olekaan, jonka fysiikka kestäisi korkean puolustusprässin, siinä jatkuvasti epäonnistumisen ja kotiinpäin juoksemisen kieli vyön alla ja seuraavaksi taas helvetillisellä vauhdilla ”ykkösellä” ylös pelaamisen vastustajan kenttäpuoliskolle tuloksena useimmiten pallon menetys huonoon ja epätarkkaan syöttöön ja puolustamisen alkamisen jälleen. Tällaista pelityyliä voi hyvällä syyllä sanoa stressaavaksi ja epäjärjelliseksi. Jossakin vaiheessa on lampun sytyttävä ja puolustavan joukkueen valuttava, otettava tila ja aika pois hyökkäävältä joukkueelta omalla kenttäpuoliskolla, annettava omille hyökkääjille hetken hengähdystauko ja saatava omalle alimmalle puolustuslinjalle tukea keskikentästä. Tällöin myös vastustajalle jää vähemmän tilaa puolustuksen selustaan tehtäville pystyjuoksuille. Jos vastustaja tässä tilanteessa yrittää pelata laitojen kautta keskitystilanteita, pääsee puolustava joukkue ottamaan nopeasti asemansa maalintekoalueelta. Avainsanaksi muodostuu energia ja pelin rytmittäminen ja kuinka energia kulutetaan ja pelin rytmittäminen tehdään 90+ minuuttien aikana. On melkoisen mielikuvituksetonta pelata itsensä ulos ensimmäisen vartin aikana… peli kestää sentään täydet 90+ minuuttia. Futura pystyy kyllä nyt nähtyä selvästi parempaan suoritukseen.
Seuraava harjoitusottelu: 10.03.2012 GrIFK – FC Futura klo 14.00 Kauniaisten tekonurmi.
Suomen Cup: 16.03.2012 FC Futura – KTP klo 20.00 Söderkullan tekonurmi, Sipoo.
(Pertti Koponen)
FC Futura 