Futura – Honka/2 1-1 (1-0)
F: Olenius, Lampinen, Korhonen ,Laine, Poskiparta (60′ Immonen), Pösö (73′ Hono), Majander, Fau (21′ Varis), Heinonen, Ahmad (64′ Ngatcha), Kamara
- 07′ 1-0 Kamara
- 52′ 1-1 Sid
Verestetäänpä aluksi hieman selektiivistä muistia viimeisten kuukausien ajalta.
’Futurasta ei tämän päiväisen perusteella voi kovin paljon sanoa, niin luvattoman helpolla pääsivät. En kuitenkaan veikkaisi Kolmosessa lohkonsa kärkeen.’ – ’Onneksi Futura pysyy ja yrittää nousua vuodesta toiseen..’ – ’Otetaanpa tämä talteen. Veikkaan nimittäin, että Futuran nousu on taas kerran kaikkea muuta kuin varma.’ – ’ Siitä saattaa olla luettavissa myös syy siihen, että Futura vuosien rankoista panostuksista huolimatta pelaa vieläkin kolmosta. Enkä torstaisen perusteella oikeastaan usko, että tilanne olennaisesti muuttuu tämänkään vuoden jälkeen.’Otos on kohtuullisen vaatimaton, kun ottaa huomioon tarjolla olevan materiaalin määrän. Valveutunut lukijahan toki tietää, että kyse on ollut enemmänkin kilpakumppanien hartaista toiveista, kuin faktoihin perustuvista syväanalyyseistä. Yhtä kaikki, sarjakauden aikainen pidättäytyminen turhalta avautumiselta antaa nyt viimeisen pelin jälkeen mahdollisuuden kuitata kaikki asiantuntijalausunnot tosiasioihin perustaen: Futura oli päättyneellä kaudella lohkonsa paras sekä kotona että vieraissa, teki kärkipaikkaan oikeuttavan määrän maaleja päästäen samalla omiinsa vähiten, voitti oman lohkonsa sekä lopulta myös kovatasoisten lohkovoittajien välisen Kakkosen karsinnan. Eipä tuossa lopulta kovin paljon jäänyt parannettavaakaan.
No entäs ne huonot uutiset? Kiitoksena sairaan hienosta kaudesta rakas kotikaupunki palkitsee vielä kalkkiviivoilla ykkösfutaajansa bannaamalla nämä Keskuskentältä. Pakkohan se on panettelijoille karvain mielin myöntää: porvoolainen futiskulttuuri, jaa siis mikä? Miettikää nyt vähän, upean kauden finaali, kovatasoinen vastustaja ja kerrassaan mahtava aurinkoinen syyspäivä – eikun tervemenoa Suiston hiekalle painimaan. Voi jumalan pyssy ja puukuulat!
Jos joku oli karsintapaikkojen varmistumisen jälkeen varautunut rentoon sneppailuun Suistolla, niin eipä mennyt ihan puikkoihin. Ottelusta kun ei vauhtia saati tilanteita puuttunut – eikä kortteja sen puoleen. Futura vei keltaiset suvereenisti 5-2, mutta hävisi punaiset 0-1, kun vierasvahti intoutui polttelemaan käämejä oikein nuoruuden angstilla. Jos veskari vetää herneet nenään nähdyn kontaktin seurauksena, voi vain toivottaa onnea ja menestystä Kakkoseen – siellä tuskin kukaan tohtii tulla keskityspalloissa runkoon kiinni. LOL.
Hongan junnukone toimi kauniisti, kun tilaa oli riittämiin, mutta prässin alla alkoi espoolaiskonekin lopulta yskiä. Kotijoukkueen palo karsintasarjan ykköseksi tuli ehkä yllätyksenä, sillä ensimmäisen vartin aikana Futuralla oli jo mahdollisuus ratkaista koko ottelu itselleen. Honka-vahdin näyttävistä torjunnoista johtuen kotijoukkueen maalisaldo ei kuitenkaan kasvanut kuin yhdellä osumalla. Sampan nousu laidalta päättyi tarkkaan laukaukseen kohti etunurkkaa; niin painavaan ja odottamattomaan, että veto painui hetkeksi nukahtaneen veskarin käsien kautta Hongan verkkoon.
Kauden viimeisestä esiintymisestä on annettava iso käsi koko joukkueelle vaihtopelaajia myöten. Laajalti kehuttu espoolaisryhmä ei olisi Suistolla maalintekoon kyennyt, ellei kotijoukkue olisi tilaisuutta suorastaan tyrkyttänyt. Kun ajatuskatko alakerrassa heti toisen jakson alussa oli kuitenkin ainoa iso kämmi periaatteessa merkityksettömässä pelissä, niin eipä tapahtuneesta viitsi sen enempää kritiikkiä ruveta vääntämään. Paikan saatuaan Espoon superjunnut olivat kyllä nimensä veroisia.
Kotijoukkueen taisteluasenne ottelusta toiseen on tehnyt pelitapahtumiin saapumisesta kaudella todellista juhlaa. Hyvä fiilis ja onnistuneet suoritukset ovat vääntäneet suupieltä hymyyn siihen malliin, että kotiin talsiessa on perus härmäläiseen habitukseen palautuakseen täytynyt purra tovi poskea. Kauden finaalin osalta fiilistelen kuitenkin erityisesti Samppa-Amppa parivaljakon otteilla, sillä Hongan alakerran kylmenevän hien saattoi haistaa sivurajalle asti Futura-kärkien pujotellessa mustapaitoja vasemmalta ja oikealta.
Toinen jakso, erityisesti Hongan tasoituksen jälkeen, näytti kuitenkin suurimmalta osin kahden tilanteeseen tyytyväisen joukkueen palloilulta. Molemmat olivat toki valmiita hyödyntämään vastustajansa virheet, mutta riskejä ei juuri otettu. Kun maaleja ei enää saatu aikaiseksi, lopputuloksena oli tasapeli, joka varmisti Futuralle viimehetken bonuksena vielä karsintasarjankin ykköspaikan. Viimetöikseni, mitä tämän kauden kirjallisiin harrastuksiin tulee, kiitänkin vielä yhdessä ja erikseen koko joukkuetta – pelaajia ja taustahenkilöitä siitä, että tekivät tänä vuonna rapsaurakastakin ikimuistoisen. Katsellaan vielä vuoden viimeiset fotot pelikentältä ja jatketaan sitten merihenkisellä elvistelyllä kun sen aika tulee.
Ugh, olen puhunut.
FC Futura 