KTP – FC Futura 1-2 (0-2)
Futura: Pietinen, Ahmad (78′ Leinonen), Cyrille (45′ Enrold), Göksil, Heinonen, Isosalo, Lampinen, Majander, Pösö (82′ Karmi), Turpeenniemi, Weckström
- 02′ 0-1 Isosalo Olli
- 41′ 0-2 Lampinen Petri
- 90′ 1-2 Raanti Sami
Kakkosen syyskausi kierähti iloisesti käyntiin, kun Porvoon Futura kävi pokkaamassa vieraspisteet Kotkan komealta Arto Tolsa Areenalta. KTP:n kaadossa merkittävin ainesosa olivat kuin käsikirjoitukseen merkityt maalintekohetket avausjaksolla. Ensimmäinen heti puolentoista minuutin pelin jälkeen ja toinen kuin veistä haavassa kääntäen hieman ennen taukovihellystä. Erityisesti 0-1 osuma tuntui nakertavan kotijoukkueen itseluottamusta, sillä raitapaitojen kovaääninen herättely horroksesta tuntui olevan kotkalaispiiskurin tärkein tehtävä ensimmäisten kolmen vartin aikana.
Porvoolaisten alakerran poissaoloja paikkaamaan oli avaukseen nostettu jo jonkin aikaa treeneissä käynyt tummapintainen kaveri, joka oli yllekirjoittaneellekin aivan uusi tuttavuus. Ottelupöytäkirjassa mies näyttää esiintyvän nimellä ’Cyrille Beline’, vaan kukapa tietää. Tällä hetkellä on tosin vaikeata sanoa kuinka hyvin topparin tontilla aloittaneeseen pelimieheen ehtii tutustua. Futuran puolustuslinjan bermudankolmio niitti nimittäin taas satoaan, kun loukkaantuminen päätti jälleen kerran yhden porvoolaispuolustajan urakoinnin viheriöllä.
Rehellisesti sanoen, Kotkan kokoonpanosta erottuivat lähinnä MyPa:sta lainatut, viimeistä peliään KTP:ssä pelanneet junnut Rautiainen & Kurittu. Varsinkin avausjaksolla muu raitapaitaosasto esiintyi jokseenkin flegmaattisesti kotiyleisönsä edessä. Porvoolaisten otteissa sen sijaan näkyi, että kolme pistettä nimenomaan kotkalaisia vastaan olivat kunnon taistelun arvoisia. Ampan osalta kyseessä olikin todennäköisesti kauden paras ottelu sarjassa, sillä ’puolikuntoisenakin työmäärä kentällä oli kahden maalisyötön ohella suorastaan häkellyttävä’. Are kärkiparinaan taistelupari prässäsi, blokkasi, väänsi ja haastoi sellaisella alueella, että valmennusjohtokin katsoi tarpeelliseksi päästää parivaljakon kaikkensa antaneena penkille huilaamaan kymmenisen minuuttia ennen loppuvihellystä.
Maalinteosta huolehtivat lauantaina kuitenkin aivan eri miehet. Ampan kikkailu Kotkan rangaistusalueella näytti jo saaneen tylyn lopun, kun yllättävä syöttö sivulle avasi Isosalon Ollille paikan kirjata nimensä maalintekijöiden listalle. Ollin pomminvarma vasuri suuntautui vaille mahdollisuuksia jääneen KTP-vahdin ulottumattomiin ylös etutolpan tuntumaan, ja hiljensi joiltain osin vasta paikalle valuvan kotkalaisyleisön kertaheitolla. Näyttävästä rakentelusta, pelin hallinnasta ja muutamasta hyvästä tilanteesta huolimatta toisen nyytin käärimiseen tarvittiin 40 minuuttia aikaa ja ilmeisesti vanhasta muistista kärkimiehen tontille eksynyttä Peteä. Ampan tarkka läpisyöttö avasi kotipuolustuksen ja päästi Futura-kapteenin muistelemaan menneitä aikoja: ajo voimalla pakkien välistä, veskarin kierto vasemmalta ja tarkka sijoitus kainalon alta etunurkasta sisään.
Toinen jakso oli jo tasaisempaa futaamista, kun vieraat alkoivat varmistella ja kotijoukkue pestä kasvojaan. Osat kääntyivät myös siinä suhteessa, että nyt oli J. Korhosen vuoro ruveta kuiskaamaan ohjeitaan kentän reunalta. Kun joukkueenjohdon mitätön reviiri alkoi käydä toisella jaksolla ohjeiden jakelun kannalta liian pieneksi, syntyi eturistiriita, jonka toisena osapuolena oli oman tonttinsa koskemattomuudesta mustasukkaisesti kiinni pitänyt avustava K. Pukki. Jos katse olisi voinut tappaa, Futuran penkiltä ei olisi luultavasti löytynyt ainoatakaan bussimatkalaista Porvoon suuntaan loppuvihellyksen vihdoin kaikuessa. Kahden rintaman sotaa siis koko iltapuhde tavallaan, mutta lienee kuitenkin paikallaan tähdentää, että kokonaisuudessaan tuomarikolmikon esityksestä olisi voinut antaa ainakin yhden Veikkauspörssipisteenkin.
Viimeiselle kymmenminuuttiselle Aren paikalle vaihdettu B-junnuikäinen Benjamin Karmi osoitti olevansa luottamuksen arvoinen ja teki tuoreena miehenä sen minkä pitikin. Väsynyt kotialakerta ei tuntunut löytävän aikaa viimehetkien pitkille avauksilleen, kun vaalea väkkärä iski painetta pallolliseen ja taisteli kuin vanha tekijä jokaisesta irtopallosta. Vaikka apuna olivat komeat kilometrilukemat keskikentällä kuitanneet Cihan ja Jokke sekä kapteeni Lampisen johdolla raatanut muu sinitakkien ryhmä, pari kertaa kotijoukkue sai roiskaistua pallon syvälle Futuran puolustukseen. Yksi kotijoukkueen hankkimista kulmista tuottikin lopulta tulosta, kun pelikello näytti jo täyttä peliaikaa. Jollain keinolla se 1-2 kavennusosuma porvoolaisten maalin edestä sitten sisään runnottiin, joskaan en tiedä miten. Siitä se härdeli alkoi, kun parista viimehetken KTP-keskityksestä ja kulmasta oli vieraiden maalin edessä taistelemassa parhaimmillaan 21 pelaajaa.
Koska lisäosumia ei enää tuuleteltu, matka Porvooseen kohti saunailtaa saattoi alkaa hyvillä fiiliksillä. Keskiviikon tiukka HIFK-ottelu mielessä illan irrottelu saattoi toki tapahtua hieman normaalia konservatiivisemmin – vaikka vierailija Helsingistä pelaakin oman 14. kierroksen ottelunsa vasta sunnuntaina, ja saa näin yhden päivän vähemmän palautumisaikaa. Voitto keskiviikkona tekisi todella hyvää tulevan kauden sarjatason määräytymisen kannalta, mutta alkukierroksilla käynnistymisongelmista kärsinyt HIFK on hiljalleen vauhtiin päästyään ehtinyt yllättää jo useamman joukkueen, ja on vastustaja vaarallisemmasta päästä myös Porvooseen saapuessaan.
FC Futura 