Piste Laajasalosta, kolmekin tosin oli otettavissa

Are avasi maalitilinsä Nicon namupassista

Are avasi maalitilinsä Nicon namupassista

LPS – FC Futura 1-1 (0-1)

Futura: Olenius, Ahmad, Eerola (76′ Isosalo), Enrold, Frasson, Göksil (88′ Britschgi), Lampinen, Majander, Oikkonen, Pösö, Turpeenniemi (65′ Backman) – Penkillä: Conti, Pietinen, Pulkkinen, Uuttana

  • 19′ 0-1 Arttu Pösö
  • 65′ 1-1 Juhani Koivuranta

Futuran kolmannen kierroksen ottelu oli buukattu lauantaiksi LPS:n vieraaksi paikallisen Liikuntapuiston nurmelle. Sitä voinee pitää yhtenä päivän kohokohdista, sillä tapahtuman muista olosuhdeparametreista ei kovin paljon nautinnon hitusia tihkunut. Tuulikertoimella korjattu ulkolämpötilan vaikutus viittasi lähinnä marraskuisiin karkeloihin, mikä oli melkoinen katastrofi, sillä koti-Porvooseen olivat epähuomiossa jääneet niin karvahattu, lapaset kuin pitkät kalsaritkin.

Laajasalon koviin vääntöihin tottuneelle katsojalle ensimmäisen jakson tapahtumat herättivät melkoisen määrän kysymyksiä. Varttitunnin kohdalla LPS:n Jani Saukkoselle siunaantuneet puolitoista tekopaikkaa olivat käytännössä ainoat kotijoukkueen mahdollisuudet maalitilin avaamiseen. Porvoolaisten energinen liike hyydytti kotijoukkueen pelin täysin odottamattomalla tavalla – ja kun saarelaiset eivät kovassa kiireessä tainneet juuri saada edes kolmea syöttöä peräkkäin omille, vierasjoukkueen dominointi oli kolmevarttisella ainoa herkku mitä kotikatsojille oli Wotkinsista haaveilun ohella tarjolla.

Vaikka Futura veikin peliä avausjaksolla suvereenisti, todelliset maalipaikat vihreidenkin päädyssä olivat rehellisesti sanoen vähissä. GrIFK-pelistä huikeasti parantanut Nico oli palannut omalle tasolleen, ja toi nyt ajoittain palloa laidallaan kuin monikymmenvuotinen sarjajyrä. Ennen jakson puoliväliä vahvalla itseluottamuksella ryyditetty työnteko palkittiin, kun vasurilla kierretty keskitys löysi Artun laatikosta täydessä vauhdissa kohti LPS-maalia. Aren puhdas osuma ykkösellä pöllytti kotimaalin nailoneita siihen malliin, ettei videotarkistukseen tarvinnut lähteä.

Tapana ei ole yleensä ollut kritisoida oikeudenjakajien yksittäisiä tuomioita, mutta Urheiluruudusta illan uusintoja tiirailtuaan kolmikko myöntänee itsekin, että siinä vaiheessa kun ylenpalttinen verbaliikka nousee normaalin pantomiimin avuksi, peli alkaa tuomarointimielessä olla menetetty. No, kolmikon eduksi on sanottava, että keräsivät kuitenkin itsensä loistavasti tauolla luovuttaen näytelmän pääroolit takaisin joukkueille.

Tauolle lähdettäessä tulostaululla roikkui yhä samaiset 0-1 lukemat, mutta taukovihellyksen kaikuessa päällimmäisenä mielessä oli kuitenkin höyryävän kuuma makkara ja sille musta kyytipoika. Vaan kuinkas kävi. Tilastoiduista 98 katsojasta oli saatu rakennettua myyntikojulle sellainen härdeli, ettei tankkauksesta tullut logistiikkaongelmien vuoksi toivottua tulosta. Eipä silti, naapurin kommentin mukaan käyrä oli sisältä kylmä, joten happamia olisivat pihlajanmarjat kuitenkin olleet.

Vartin lämmittelytauon päätyttyä joukkuet lompsivat takaisin areenalle. Futuran kopissa oli ilmeisesti ollut muutaman asteen lämpimämpää, sillä vieraiden valmistautuminen toiseen jaksoon oli kertaluokkaa parempi kuin kotijoukkueella. Ensimmäisten kuuden minuutin aikana porvoolaisille siunaantui tekopaikkoja peräti neljän tuhannen taalan edestä. Valitettavasti maalinsylkijäkolmikon Vini-Cihan-Amppa jyvä oli siinä määrin kadoksissa, että maalipuiden väli jäi saavuttamattomaksi tavoitteeksi.

Reilun tunnin tahkoamisen jälkeen vastustajansa saamattomuudesta innostunut LPS alkoi herätellä ryhtiliikettä – tai joukkue oli yksinkertaisesti alkanut sulaa tauon koettelemuksista. Oikean sivustan vikkeläkinttuinen laituri karkasi porvoolaispakilta ja nosti hallitusti Romun vartioiman maalin eteen. Kotijoukkueen J. Koivurannan paikallaolo ja pään käyttö palkittiin vieraiden muodollisista estelyistä huolimatta lähietäisyydeltä viimeistellyllä tasoitusmaalilla. Kun peliä oli yhä puolisen tuntia jäljellä, mieleen hiipi painokelvottomia ajatuksia.

Parista paikantyngästä huolimatta lisämaaleja ei ollut enää tarjolla, joten loppuvihellyksen helähtäessä pistejakoon oli tyytyminen. En osaa sanoa kumpaa joukkuetta se korpesi enemmän, sillä aika perusleipääntyneitä ilmeitä pudoteltiin kaikilta kasvoilta. Nykytyylistä poiketen kotijoukkue myönsi yhden veikkauspisteen vierasjoukkueelle, josta propsit arvovaltaiselle raadille – trendihän tuntuu olevan, että kotitappion hetkelläkin kolme parasta löytyvät merkillisen usein, jopa tilastotodennäköisyyksiä uhmaten, kotijoukkueesta.

Seuraava kahina onkin sitten jo keskiviikkona, kun Futuran kotiotteluun Keskuskentälle saapuu naapurikylän KTP. Sarjanousija MPS:ltä vieraspisteet vienyt, mutta Klubi 04:lle ja Gnistanille hävinnyt kotkalaisryhmä tavoittelee kiivaasti täydennystä pistepussiinsa, mutta kovana kotijoukkueena viime vuodet Kakkosta jyrännyt Futura tuskin kaipaa tahroja kotitilastoihinsa. Ameriikanapujen kotiuduttua ja tottuessa hiljalleen jäätäviin olosuhteisiin pelaajaluettelon täydennyksessä voi tulevalla viikolla esiintyä jo runsaudenpulaa.

Keskuskentällä tavataan – kauden nurmiavausta tuskin kannattaa jättää väliin.