Kauden vierasavaus ei Kauniaista katseltavaa

Jonin haupitsi lauloi kerta toisensa jälkeen
Jonin haupitsi lauloi kerta toisensa jälkeen

GrIFK – FC Futura 1-0 (1-0)

Futura: Olenius, Ahmad, Backman (74′ Enrold), Eerola, Frasson, Göksil (82′ Turpeenniemi), Lampinen, Majander, Oikkonen, Pösö, Reiman (86′ Peltonen) – Penkillä: Conti, Pietinen, Pulkkinen, Uuttana

  • 42′ 1-0 Puja Miraftabi

Kakkosen toisen kierroksen ottelu Kauniaisten GrIFK:ta vastaan käynnisti Futuran nurmikenttätaistot ensivaikutelmaltaan loistokuntoisella Kauniaisten keskuskentällä. Ensivaikutelma tosin karisi jo lämmittelyn aikana, kun pallon jatkuva poukkoilu paljasti kentän epätasaisuuden. Ajankohdan huomioon ottaen areena oli kuitenkin poikkeuksellisen hyvässä kunnossa, joten eväät aurinkoiselle Äitienpäivän performanssille olivat näyttämön osalta kokolailla reilassa.

Jo ensimmäisten minuuttien aikana kävi kuitenkin selväksi, että pallokontrollin kannalta hankalat olosuhteet nostivat taidon ja ennen kaikkea kokemuksen omaan arvoonsa. Tekonurmitaktiikalla ei sunnuntaina ollut jakoa, ja sen kotijoukkue oli sisäistänyt varsinkin avausjaksolla huomattavasti porvoolaisia paremmin. Vieraiden avausjakson pikkunäppärä syöttöpeli kuoli omaan mahdottomuuteensa, kun täsmäpassit kolisivat säärisuojiin ja haltuunotoissa vierähtänyt aika piteni keskimäärin dekadilla.

Kotijoukkueen hyvin ajoitettu ja kohdistettu prässi loi puolestaan vaarallisia tilanteita sitä enemmän, mitä hauraammaksi kontrollin puute nakersi erityisesti porvoolaisen nuorisokaartin itseluottamusta. Kriittisimmillä pelipaikoilla luudanneet osoittivat tosin häkellyttävää rohkeutta yrittäessään hiuksia nostattavissa tilanteissakin harhautuksia – sen sijaan, että olisivat unohtaneet estetiikan ja roiskaisseet pelivälineen mahdollisimman kauaksi omasta tontistaan.

Ennen taukovihellystä molemmat joukkueet olivat jo saaneet tilaisuutensa avausosuman tekemiseen, ja viimeistelyn laadusta puolin ja toisin tehdyt johtopäätökset saivat ennustamaan maalitonta avausjaksoa. Pari minuuttia ennen ennustuksen toteutumista kotijoukkueen liukas Puja Miraftabi löysi kuitenkin sivurajaheiton jälkeen itsensä pallon kanssa Futuran boksista. Tarkka sijoitus otti tai ei ottanut Dannesta kimmoketta, mutta painui joka tapauksessa ohi yllättyneen Romun – ja johdatteli IFK:n tauolle maalin etulyöntiasemassa.

Koko ensimmäinen jakso ja vielä vartti toista rupeamaakin vierähti, ennen kuin Futuran kadonneen tahdon metsästys alkoi näkymään myös kentällä. Turhien hienouksien karsiminen alkoi tuottaa tulosta, ja parista kotijoukkueen terävästä vastaiskusta huolimatta pallo alkoi viihtyä tyydyttävässä määrin IFK:n maalilla. Osa pelaajista ei kuitenkaan ollut vieläkään mieltänyt sitä, että joukkue oli todella takaa-ajoasemassa. Pystyavausten sijasta kärkimiehet saivat kerta toisensa jälkeen todeta palloa kierrätettävän alakerran omassa höntsäporukassa.

No, vierastappiohan siitä lopulta kirjattiin, kun Kauniaisten ylpeyden tiivis puolustuspeli teki tyhjäksi Futuran maalintekoaikeet kerta toisensa perään. Tappion karvasta kotimatkalla pureskellessa aika teki kuitenkin omaa suloista tehtäväänsä, ja pahin hammasten narskuttelu lieveni jo Sipoon rajalle tultaessa. Se olikin melkoinen onni, sillä Sipoonlahden sillalle pystytetty tutkarysä poimi säälittä joukosta aggressiivisimmissä fiiliksissä kruisailleet sunnuntaiautoilijat.

Viikon päästä Laajasalossa ei kyllä kunnian kukko laula, ellei keskimääräinen työmäärä kasva ja moraali kohoa sunnuntaisesta. Saarelaisten kohtaamisesta ei tule fyysisyyttä puuttumaan, joten sillä osastolla on parempi varautua tulevaan. Vaikka pelialusta ja ennen kaikkea sen kunto on arvoitus, vieraspisteiden kuittaamiseen on aivan realistiset mahdollisuudet. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, asenteen ja tahdon merkitystä ei voi lauantaina ainakaan väheksyä.