Katkera tasapeliputki syö porvoolaista

Villen asenteestä lääke myös maalin eteen?

Villen asenteestä lääke myös maalin eteen?

FC Futura – KTP 1-1 (0-0)

Futura: Olenius, Ahmad, Eerola (72′ Määttä), Enrold, Frasson (46′ Britschgi), Göksil, Lampinen, Majander, Oikkonen, Pösö, Turpeenniemi (56′ Isosalo) – Penkillä: Pietinen

  • 65′ 0-1 Tuukka Kesseli
  • 83′ 1-1 Arttu Pösö

Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä. Jo avausjakson ensimmäinen vartti Kotkan poikia vastaan latasi merkittävän määrän positiivisia odotuksia korvien väliin. Kolmevarttisen aikana laukaukset maalia kohti Futuralle 11-1, todelliset maalipaikat puhtaasti 5-0 ja koko lailla suvereenia hallintaa koko kentällä – lukuunottamatta viimeisiä metrejä ennen nirvanaa. Ikävä kyllä osumat jäivät kuitenkin puuttumaan, joten toisen peräkkäisen katkeran tasurin mahdollisuus alkoi jäytää mielessä jo hyvissä ajoin ennen taukovihellystä. Luoja, anna meille kärsivällisyyttä – ja HETI!

Vierailijan avauskokoonpanosta ei keskiviikon ottelussa ollut helppoa eritellä todellisia syömähampaita, mutta melkoisen vahva itätuuli on nimien perusteella puhaltanut joukkuetta kasattaessa. Samoja konsonanttiyhdistelmiä esiintyi Futurankin harjoituskauden nimilistoilla, mutta kovakin pelimies olisi ikävä kyllä ollut melkoinen riskisijoitus kun yhteistä kieltä valmennusjohdon ja pelaajien kanssa ei löytynyt.

Porvoossa joukkueensa eliittiä edustanut maalivahti Zurab Talakhadze ei ilmeisesti kuulunut edelliseen ryhmään, sillä sen verran innokkaasti kaveri kannusti omiaan. Veikkauspisteet jäivät kuitenkin porvoolaisilta saamatta, sillä sen verran tehokkaasti hemmo hyydytti peliä heti alkuvihellyksestä lähtien. Onhan tuo veskareiden viivyttelytaktiikka tullut tutuksi isommissakin ympyröissä, mutta enpä ole koskaan nähnyt sitä harrastettavan tuolla antaumuksella jo pelin ensimmäisellä minuutilla.

Taukovihellys pihahti lopulta parahultaisesti, sillä maalintekijöiden kikkavarastosta ei tuntunut enää löytyvän ennen näkemättömiä keinoja maalitilaston pitämiseksi puhtaana. Pikaisen kahvihetken jälkeen elimistö olikin taas valmis ottamaan vastaan toisen jakson tapahtumat – tai niinhän sitä siinä vaiheessa vielä kuvitteli.

Yritystä ei kentällä puuttunut, joten siitä on turha alkaa käräjöidä, mutta ihan loppuun asti ei kaikkia päätöksiä taidettu toisella jaksolla kentällä miettiä. Heikkoja syöttöjä, onnenekantamoiseen tukevia pelinavauksia sekä hasardi-ratkaisuja – siinä molempien joukkueiden lääkkeet ottelun kääntämiseksi kotiin. Vieraat epäonnistuivat taktiikassaan kuitenkin siinä määrin pahemmin, että kenttätapahtumien painopiste alkoi hilautua hiljalleen kohti Futuran päätyä.

Iljettäväksi tätä menoa muodostuva 65. minuutin hetki synkensi taas taivaan, kun KTP:n sivurajan tuntumasta tarjoiltu vapari kaarsi porvoolaisten maalin edustalle alueelle, jolla kotipelaajien määrä jäi vain niukasti alle yhden. Kun vieraiden pelimerkit oli asetettu hitusen paremmin, vihreäpaitojen Tuukka Kesselin tehtäväksi jäi enää jatkaa pallo tolppien väliin, mutta Romun ohi. Koska KTP oli jo ehtinyt harjoitella maalintekoa ensimmäisestä tilanteestaan muutamaa minuuttia aiemmin, 100%:sesta viimeisteilystä ei voi kotkalaisia hehkuttaa, mutta onhan se viisikymmentä prosenttiakin ihan kelpo saavutus.

Kaikki painajaiset aloittivat välittömästi hiiviskelynsä alitajuntaan. Peräti vartin ajan ajatukset mustenivat entisestään, kunnes kymmenisen minuuttia ennen ottelun loppua kotijoukkue päätti aloittaa pelaamisen. Viimeisten minuuttien aikana pallo kävi vain ajoittain Futuran hyökkäyskolmanneksen ulkopuolella, mutta niistäkin selvittiin palkintona hirvittävästä yrityksestä.

Lopulta, 83. peliminuutilla, muutaman peräkkäisen kotikulman ja viime hetkellä blokatun maalintekoyrityksen jälkeen Isosalon Olli nosti KTP-maalin eteen parkkeeratun keltavihreän lihamuurin yli takatolpalle, missä Are antoi lapikkaan laulaa kaikella säästetyllä energiallaan. Maalin kattoon ammuttu veto ei jättänyt jossiteltavaa vierasjoukkueelle, jonka pistemetsästys oli vaihtunut hetkessä tasurin turvaamiseen.

Futuran armoton yritys olisi voitu palkita vielä pilkulta ammutulla voittomaalillakin, mutta tällä kertaa tuomari katsoi kotkalaispakin boksissa suorittaman hihalyönnin tapahtuneen muuhun koreografiaan suhteutettuna hyväksytyssä asennossa, joten pilkku-huudot kaikuivat kuuntelemattomille korville. Toisaalta, myös vierailla oli paikkansa viimeisellä minuutilla, kun Romu joutui venymään aistikkaaseen jalkatorjuntaan muurista kimmonneen pallon eteen.

Yhteenvetona voi kirjoittaa, että setä on nyt hyvin, hyvin vihainen. Mutta ei setä ole paha vaikka setä onkin ruma, joten setä antaa joukkueelle mahdollisuuden kiilloittaa kilpensä ensi tiistaina, kun posse kokoontuu Bollikselle kellistämään Atlantista. Viime syksynä vastaavassa ottelussa ratkaistiin voitolla sarjapaikka,  joten kurssin kääntyminen täytyy olla tähtäimessä tiistainakin.