Futuran karsintapaikan varmistuminen enää sinettiä vailla

Futura – Viikingit2 2-1 (1-0)

F: Haapatalo, Varis (56′ Wahlström), Majander, Korhonen, Pösö, Ahmad (68′ Hono), Ngatcha (89′ Särkkälä), Poskiparta, Lampinen, Kamara, Laine (86′ Penttilä)

  • 19′ 1-0 Majander (F)
  • 54′ 1-1 Freden (V)
  • 66′ 2-1 Korhonen (F)

Anan ja muun aktiivisen lukijakunnan pyynnöstä rapsaa peliin. Jos joku on tosiaan niin riippuvainen yllekirjoittaneen hengentuotoksista, ettei raporttia odotellessa uni tule silmään ja duunitkin kasautuu pöydälle, niin johan tässä täytyy kääriä hihat jo puhtaasti yhteiskunnallisistakin syistä. Eipä tässä voitetun ottelun jälkeen ole yleensä tulipalokiirettä, mutta auta mitä tapahtuu tappion jälkeen, kun jokainen pari Kolmosen matsia nähnyt antikannattaja fleimaa tappion kärsineiden joukkueiden rapsaajaparkoja foorumeilla virtuaalista nahkaruoskaansa laulattaen. Mainituille vinkiksi: tällä kaudella joka ainoan Futuran pelin niin Cupissa kuin sarjassakin nähneenä voi vain kehottaa ensin pyrkimään samaan ja sen jälkeen vääntämään edes yhden ainokaisen tapahtuman pohjalta proosaa näkemästään.Euforisen Ponnari-matsin jälkitunnelmissa puolentoista viikon tauko tuli todella tarpeeseen, jos ei muuten, niin fiilistelyn korvaamiseksi Viikinkien kohtaamisessa vaadittavalla asenteella. Taitava ja nopea vuosaarelaisryhmä aiheutti jo keväällä päänvaivaa porvoolaisille, jotka kuitenkin hyvään maalivahtipeliinsä perustaen veivät silloiset kesäkuun vieraspisteet. Nyt syksyn kotiottelussa Futuran oli jälleen kiittäminen alakertaansa, jonka tyyni ja tehokas implementaatio varmisti myös kotipisteet Porvooseen. Mainituilla pisteillä Futuran Kakkosen karsintapaikka on jo kohtuullisen lähellä, sillä enää maalierolla voi Ponnistus nousta porvoolaisten ohi. Edelliselle edellytyksenä on luonnollisesti se, että Ponnarit voittavat kaikki loput ottelunsa, eikä Futuran pussiin putoa pistettäkään viimeisistä kolmesta taistosta.

Mutta peliin: Avauskokoonpanon vakiohemmojen, Cawen ja Jupen, poissaolo kotijoukkueen keskikentän keskustasta ei voinut olla näkymättä, varsinkin kun vastassa oli kuin Holmgångaan lähtenyt Viikinkijoukko. Porvoolaiset olivat kuitenkin valmistautuneet taistelemaan karsintapaikan huulille oikeuttavista pisteistä, mikä näkyi Viikkarien kontrollissa edenneiden jaksojen aikana armottomana työntekona. Eihän ottelu pelillisesti mikään kauden kohokohta ollut, mutta osoittipahan taas kerran sen, että Futurasta löytyy tiukkojenkin kahinoiden kääntämiseen tarvittavaa uskoa ja itseluottamusta.

Kun Danne avasi kotijoukkueen maalihanan hieman ennen avausjakson puoliväliä Aren antamasta täsmäkulmasta, hiipi kentän laidalla jo mieliin visiot helposta pelistä. Viitisen minuuttia vieraat analysoivatkin aitoon viikinkityyliin kohtaloaan, mutta iskivät sen jälkeen kahta kovemmalla voimalla kiinni kotipelaajiin. Taukojohdon pääarkkitehtina toimi lopulta Haapatalon Kimi, joka hämiksen tavoin venytti kätensä vieraiden läpiajoa seuranneeseen alanurkkasijoitukseen. Jakson lopulla kotijoukkueella olikin hetkittäin todellisia ongelmia keksiä vastalääke Viikinkien laitureiden hanakoille pystyjuoksuille, minkä seurauksena kotipakit joutuivat liian usein juoksukilpaan omaa maaliaan kohti.

Toisella jaksolla vieraiden työmoraali lopulta palkittiin, kun Niko Fred