Akilles – Futura 0-6 (0-4)
F: Olenius, Majander, Pösö (71′ Särkkälä), Hono (76′ Varis), Ahmad (81′ Kettunen), Poskiparta, Turpeenniemi (58′ Ngatcha), Lampinen, Kamara, Wahlström, Laine
- 22′ 0-1 Kamara
- 28′ 0-2 Ahmad
- 31′ 0-3 Majander
- 45′ 0-4 Hono
- 68′ 0-5 Pösö
- 83′ 0-6 Poskiparta
Kolmosen paikallistaistot ovat parin viimeisen vuoden aikana päättyneet Futuran juhliin, ja totta, Akilleksen maalihanat ovat jääneet aiemminkin avaamatta. Siitä huolimatta ottelut ovat kuitenkin olleet varsin tasaisia, ja näin ollen paikallisderbyjen ilmapiiri on muodostunut arvoisekseen. Viime sunnuntainen vihreänuttujen talkootyö jäi kuitenkin peliesitykseltään sen verran hampaattomaksi, ettei torikahvilassa jäänyt kavereille maanantaina juurikaan kerrottavaa. Vaikka kotijoukkue on kaudella pystynyt nipistämään pisteitä säännöllisesti muilta kärkijoukkueilta, niistä viidestä kuudesta Akilleksen pelistä, jotka Keskuskentällä on tullut nähtyä, paikallistaistoon osui eittämättä kilpakumppanin kauden pohjanoteeraus.Jo muutaman minuutin tilannearvion jälkeen alkoi Futuran missio rakkaan vihollisensa puristamiseksi siltaan. Aren ja Sampan palo maaliverkon venyttämiseen sai strategi Korhosen 4-4-2 -kaavailut realisoitumaan enemmänkin 4-2-4 -ryhmityksenä, kun Porvoon tämän hetken kiistaton ykkösporukka vyörytti neljän miehen voimin taisteluhautaa kohti Teemu Aholan vartioimaa kotipömpeliä. Akilleksen tavoitteeksi muodostui kohtuullisen nopeasti tappioiden minimoiminen, vaikka onkin myönnettävä, että Futuran ajoittainen ADHD-mentaliteetti kostautui muutamana käyttämättä jääneenä mahdollisuutena kotimaalin iskemiseen.
Futura sen sijaan kuritti kilpailijaansa surutta: edellisten kolmen kohtaamisen maalisaldo yli tuplaantui, kun peräti kuuden offensiivisen tapahtuman seurauksena pallo lepäsi potentiaalienergiansa menettäneenä Akilles-vahdin selän takana. Vihreän puolustusmuurin defenssimekanismit lamautti lopullisesti Samppa, jonka hyvin ajoitettu nousu etutolpalle palkittiin Popan toimesta painavalla keskityksellä suoraan jalkaan. Sampan treenattu nilkan ojennus käänsi pallon lentoradan kohti Akilles-maalin takaylänurkkaa sellaisella voimalla, että silminnäkijöitä hirvitti. Jos avausosuma murensikin vihreäpaitojen itseluottamusta, ei siitä enää kymmenen minutin jälkeen ollut jäljellä edes tuoksahdusta.
Temen nosto Akilles-topparien väliin toi syöttöpisteen, kun Ampan jatko yli vastaantulleen T. Aholan löysi muutamalla pompulla tiensä kotimaaliin. Eikä aikaakaan, kun oli Ampan vuoro tarjota syvällä Akilles-boksissa parempaan ampumasektoriin Dannelle, joka tälläsikin lukemiksi 0-3 – nautiskellen takatolpan kautta. Edes viiden minuutin lämmöillä taistelukentälle komennetulta Holmbergin Nikeltä ei löytynyt enää loitsuja kotikurssin kääntämiseen – vaan eipä niitä olisi löytynyt tuossa vaiheessa enää edes Harry Potterilta. Akilles-kärkien osa oli kuitenkin alakertaa miellyttävämpi – eipähän tarvinnut kovin läheltä seurata, kun Ampan nappikeskityksestä Killen-vahtia neljännen kerran kurmuuttanut Teme herkisteli estoitta ottavaa osapuolta juuri ennen taukovihellystä.
Tauon jälkeen, vieraiden suurimman innon laannuttua, kotijoukkueella oli taas muutaman minuutin etsikkoaika kuparisensa rikkomiseen. Osaottelu Nikke&Ankku vastaan Romu päättyi lopulta jälkimmäisen 2-0 voittoon, joten tulostaulun hoitajan syyhyävät sormet jäivät paitsi kaipaamaansa viihdykettä, mitä kotijoukkueen maalisaldoon tulee. Akilles-päässä suhisi sen sijaan pian uudestaan. Aikansa Sampan, Temen ja Ampan höntyilyä seurattuaan Arelle tarjoutui mahdollisuus näyttää pojille hieman esimerkkiä. Saatuaan pallon kulmalipulta jalkaansa kotiboksin kulmalla ei Akilles-pakkien vireystila ollut enää ottelua edeltävässä huippulukemassaan, joten joukkuekavereiden nysväämiseen tuskastuneena ainoa oikea ratkaisu Arelta oli pommittaa suoraan siltä seisomalta. No, maalihan siitä tuli, eikä kotijoukot ehtineet edes eväänsä liikauttaa.
Vielä viimeisillä minuuteilla ruoskitulta vastustajalta yritettiin kalastella puolilöysällä sneppailulla empatiapisteitä, mihin mahdollisuuteen Akilles ei tietenkään omanarvontuntoisena tarttunut. Niinpä viimeiseksi merkinnäksi maalisarakkeeseen kirjattiin Futuran toimesta maali, joka oli kuin Globetrottersin pelikirjasta. Vaparia Peten kanssa juoninut Popa jätti vetovuoron Petelle ja lähti itse jolkottamaan ohi muurin kohti puolustuslinjaa. Pete nostikin yllättäen kohti Akilles-maalia, missä T. Ahola torjui yläputken alta suoraan paikalle saapuneen Popan jalkaan. Kaamea pommi viidestä metristä sinetöi loppulukemiksi 0-6 ja vahvisti samalla Futuran asemaa kylän ykkösryhmänä. Viimeisen vartin junnuosuuden olisi toki voinut huoletta venyttää paljon pidemmäksikin, mutta eipä tässä kovin aktiivisesti voi lähteä karsintapaikan johtavaa arkkitehtiä kritisoimaankaan.
Jo sunnuntaina on kuitenkin mahdollisuus aloittaa kaverin lohduttaminen, kun Akilleksen kanssa putoamisen välttymiseltä kisaava POHU saapuu Porvooseen sarjakärjen vieraaksi. Ennen Kakkosen karsintaotteluita kohdataan vielä Allianssi viimeisessä sarjaottelussa, missä panoksena ovat edelleen samat pelimerkit. Lepsuilulle ei ole kuitenkaan sijaa, sillä hyvää tikkiä ei enää tässä vaiheessa kannata kadottaa liikaan laskelmointiin. POHU-matsia odotellessa voivat halukkaat yrittää itsensä viihdyttämistä pienimuotoisella graafisella esityksellä.
FC Futura 