PK Keski-Uusimaa – FC Futura 1-3 (0-2)
Futura: Olenius, Ahmad (79′ Britschgi), Enrold, Frasson, Göksil, Korhonen, Oikkonen, Pösö, Särkkälä (46′ Heinonen), Turpeenniemi, Weckström (78′ varis) (Penkillä: Karmi, Pietinen, Uuttana)
- 05′ 0-1 Ahmad Amir
- 26′ 0-2 Frasson Vinicius
- 52′ 1-2 Konkari Antti
- 63′ 1-3 Pösö Arttu
Voiko olla parempaa tapaa palata pitkästä aikaa rapsoittelun pariin, kuin saada joukkueen urakoima mahdollisuus vuodattaa tajunnanvirtatekniikalla hekumallisesta vierasvoitosta ja neljännestä peräkkäisestä täyspotista Kakkosessa? No, ehkä fiilarit olisivat olleet vielä enemmän katossa, jos Vini olisi pujottanut voittomaalinsa Tuomen Kipin (terveisiä;-) puikoista, mutta kaikkea hyväähän ei mahdu samaan pakettiin.
Nähdyn perusteella Kipi olisi näin teoreettisesti pohdiskellen ollut kuitenkin suurella todennäköisyydellä kotijoukkueen parhaimmistoa. Punapaitojen kontribuutio vastikkeen tarjoamiseksi maksaneille katsojille oli nimittäin melkoinen pettymys, eikä vähiten kriittiselle mutta valveutuneelle kotiyleisölle. On toki myönnettävä, että monella muullakin joukkueella tulee olemaan ongelmia pelinrakentelussa, jos porvoolaiset saavat leivottua samanlaisen taistelumielialan kuin lauantaina nähtiin – Cihan, Jokke ja Ville terävimpänä kärkenä.
PKKU:n aiemmilta vuosilta tuttu panostus ensimmäiseen varttiin kuihtui kevyeen lounaistuulen puhallukseen, kun tutut isot krossit ja nopeat pystysyötöt liitelivät kerta toisensa jälkeen peliä katsomaan saapuneille harakoille. Kun Niemisen Timokaan ei ollut kotimaalissa pelillisesti – saati verbaalisesti – terävimmillään, sai kourallinen porvoolaisia nauttia tapahtuman annista ilman hampaiden autonomista narskuntaa.
Porvoolaisten pelistä näkyy nyt voittojen myötä kasvanut itseluottamus sekä kadehdittava ilo pelata. Sarjan avaaminen kahdella tappiolla sai taktiikkaguru Korhosen tekemään radikaalin päätöksen vanhan pelisysteemin puukottamisesta, eikä edesmenneeseen ole näillä näkymin paluuta. Konservatiivisempi alakerran peluuttaminenkaan ei kuitenkaan ole syönyt tehoja hyökkäyspään rakentelusta, sillä pelimiehet tarttuivat valmentajan heittämään haasteeseen ja lisäsivät duunin määrää entisestään.
Ottelun avausmaali tuli hieman puun takaa jo viidennellä peliminuutilla, kun Joni heitti pystyyn paapuurin puolelle. Ampan kiskottua itsensä lentoon koko punamustien alakerta veräjänvartija mukaanlukien näyttivät kuin ajan pysäytyksen uhreilta. Pienestä häirinnästäkin huolimatta Amppa viimeisteli Futuran tärkeän avausosuman ja sai ansaitut porvoolaisaplodit muilta osin hiljenneellä Kalevan futisareenalla.
Johto-osuman jälkeen kotijoukkueen livekerroin alkoi nousta, ja vieraiden olisikin pitänyt viimeistellä peli jo avausjaksolla. Tilanteita luotiin erityisesti hyvin ajoitetulla prässillä, mutta palloa ei meinattu saada kirveelläkään tolppaa tai yläputkea lähemmäksi pöytäkirjamerkintää – ei edes tyhjän maalin ammottaessa metrin etäisyydellä.
Lukon aukaisemiseen tarvittiin alkuun porvoolaisen taistelun ruumiillistumana luudannutta Jokkea, joka avasi nappiin pystyyn kotipakkien väliin. Viidessä aiemmassa ottelussaan viisi maalia iskenyt ja Veikkauspörssipisteitä rohmunnut Vini jatkoi tappavaa tahtiaan ampuen pienestä kulmasta tarkasti takatolpan juureen kauden kuudennen osumansa. Voittomaaliksi jääneen merkinnän jälkeen avausjakson tyylikkäimmistä suorituksista vastasivatkin sitten hyökkäyskalustoa nöyryyttäneet maalivahdit kentän molemmissa päissä.
Toisen jakson alkuun ajoittunut PKKU:n herääminen olisi voinut muodostua kohtalokkaaksi Futuralle. Kotijoukkueen muutaman minuutin yliotteen kliimaksi (tai antikliimaksi, riippuen näkökulmasta) oli Konkari-pelaajan iskemä 1-2 kavennus nopeasta ylivoimalla toteutetusta vastahyökkäyksestä. Osuma ei kuitenkaan siivittänyt kotipelaajia kuin pariin näppärään hyökkäysyhdistelmään. Kymmenen minuutin kuluttua kavennuksestaan kollien usko hiipui lopullisesti Aren PKKU-maalin kattoon tälläämään 1-3 pommiin, johon Vini tarjoili täsmäpassin päätyrajalta.
Viimeinen puolituntinen saatiin ihailla kotipossen Joni Norring:in keskitysharjoituksia oikealta laidalta kohti vierasboksin ilmatilaa. Heitot lähtivät hyvällä tekniikalla ja ilmeisesti oikeaan osoitteeseen, mutta todellista uhkaa niistä ei ollut. Ensimmäisen kokonaisen ottelunsa kevään 2009 pahan loukkaantumisen jälkeen Futuran alakerrassa pelannut Jonttu taistelupareineen voivat olla todella tyytyväisiä päivän esitykseensä.
Olihan se arvattavissa, että pitkän hiljaisuuden jälkeen ensimmäinen raportti on kuin Pandoran lippaan avaisi. Sen verran on kuitenkin vielä todettava, että teknisesti ottaen Futura on nyt ollut ensimmäistä kertaa historiansa aikana Kakkosen piikkipaikalla. Olkoonkin, että menestyksellä ei voinut hehkutella kuin kolmisen minuuttia, sillä tuon verran myöhemmin päättyi Riverball:in takaisin keulapaikalle nostanut kotipeli Rantakylän nurmella.
FC Futura 