Viimeminuutin hyvästit Kakkosen karsijan paikalle

Peten pelitilannemaalisaldo auki finaalissa

Peten pelitilannemaalisaldo auki finaalissa

Futura – Kuusysi 2-1 (1-0)

Futura: Olenius, Määttä (64′ Grabovci), Majander, Pösö, Backman, Kalatsev (75′ Tirkkonen), Ebonque, Oikkonen, Reiman (56′ Göksil), Lampinen, Eerola – Penkillä: Saario, Särkkälä, Aardemäe, Kuusela

  • 22′ 1-0 Petri Lampinen
  • 51′ 1-1 Robin Saastamoinen
  • 90′ 2-1 Benjamin Backman

Futuran kauden 2012 finaali käynnistyi Pallokentän tekonurmella upeassa säässä kauden ennätysyleisön silmien alla. Ottelun yhteydessä kaksikymppistaivaltaan juhlineen  porvoolaisen futiksen ykkösseuran juniorijoukkueiden marssittua katsomoon varttia ennen alkuvihellystä pikainen laskutoimitus osoitti lopulta yli 800-päisen katsojajoukon levittäytyneen areenan ympärille kotijoukkueen syyskuntoa ihastelemaan.

Draamannälkäisille ei lopulta tuotettukaan pettymystä, vaikka sekä nousun että putoamisen mahdollisuudet olivat molemmilta joukkueilta jo hyvissä ajoin ennen päätösottelua kuopattu. Tyylikkään kauden päätöksen ohella kotijoukkue kaivoi lisämotivaatiota mahdollisesta noususta sarjataulukossa — ja samalla pois teoreettisen karsijan paikalta. Pallokentän katsomoiden täyttyminen loi sitten viimeisen silauksen kotiryhmän voitontahdolle.

Ottelun ensimmäinen neljännes vierähti joukkueiden totutellessa Pallokentän tekonurmeen, joka sarjakausien välit jään alla talviuntaan nukuttuaan on menettänyt täysin kelvollisuutensa futisalustaksi. Pallon jatkuva eläminen ei juuri hienouksia tarjoillut, luukuunottamatta ehkä niitä pelaajia, joilla Futsal-tekniikat ovat hyvin hallussa. Ottelun käynnistysseremonioissa lupauksen maalitilastoihin pääsemisestä tehnyt kapteeni Lampinen ei pettänytkään kotiyleisöä, vaan puski avausjakson puolivälissä Futuran 1-0 johtoon saatuaan maalin eteen nappisyötön päätyyn tiensä raivanneelta Henkalta. Kauden aiempien Kyykkä-otteluiden tapaan hallintaprosentit olivat jakautuneet koko lailla fifty-fifty, eikä avausmaali tuonut niihin juuri muutosta.

FunShine Cheerleadersin Twinkling Little Stars -tyttöjen tauko-ohjelma käynnistyi Futuran yhä johtaessa Peten viimeistelemällä osumalla. Taukoviihteen ja kioskieväiden tarjoama hyvänolontunne hiipui toisen jakson kuudennella minuutilla, kun Kyykkä katkoi Futura-hyökkäyksen ja käänsi nopeaan vastaiskuun oikealta laidalta. Keskitys löysi takatolpalpalle unohdetun R. Saastamoisen, joka sai vapaasti sijoittaa päällään tasoituksen Romun ohi.

Kauden aiemmat kohtaamiset olivat päättyneet tasalukemiin 2-2, ja muutamasta puolin ja toisin kelpo paikasta huolimatta alkoi pikku hiljaa vahvasti näyttää siltä, että kolmaskaan kohtaaminen ei toisi selvyyttä joukkueiden paremmuudesta puoleen tai toiseen. Pelikellon jo pysähdyttyä staattisiin 90′ lukemiin kotijoukkue tarjosi kuitenkin katsojille sitä, mitä Pallokentältä oli tultu hakemaan. Peten vaparista antama nosto tavoitti pystyyn juosseen Benkun, joka ehti palloon ennen aavistukseksi paikalleen liimautunutta Kyykkä-vahtia. Tarkka pusku nosti Futuran sarjataulukossa pykälän ylöspäin seitsemänneksi ja kirvoitti samalla raikuvat suosionosoitukset porvoolaisyleisöltä.

Ottelun loppuvihellys päätti Futuran sarjakauden, joka ei alun osalta lähtenyt kovin mieltä ylentävissä fiiliksissä käyntiin. Nappiin osuneet Juhannustaiat kuitenkin käänsivät porvoolaisryhmän mäkiauton alamäkeen, jonka aikana kolmasosassa sarjapelejä kerättiin kaksi kolmasosaa kauden sarjapisteistä — ja pedattiin saumat nousulle jumbosijalta sarjan keskikastiin. Hekumallista jaksoa täydensivät tärkeät voitot MP:stä ja ennen kaikkea Kiffenistä. Nousu Keskuskentällä Mustia Hurmureita vastaan tappioasemasta viimehetken voittoon oli ehkä tärkein rasti sarjapaikan säilyttämisessä, sillä Kiffenin pisteen perstuntuma muuttui parissa minuutissa seitsemän pisteen lähes ratkaisevaksi kaulaksi.

Jännittävästä kaudesta ja ennen kaikkea siitä, että Porvoossa pelataan myös tulevalla kaudella Kakkosta, lienee paikallaan muotoilla kiitokset pelaajien ohella myös dynaamiselle duolle Jukka & Pera, jotka ovat raastavan kauden jälkeen tauon tarpeessa ja vetäytyvät lepakkoluolaan pitämään määrittelemättömän mittaista sapattia.

Season 2, Episode 4 (15.9.1966):

PK: ”Boy! That was our closest call ever! I have to admit that I was pretty scared!”
JK: ”I wasn’t scared in the least.”
PK: ”Not at all?”
JK: ”Haven’t you noticed how we always escape the vicious ensnarements of our enemies?”
PK: ”Yeah, because we’re smarter than they are!”
JK: ”I like to think it’s because our hearts are pure.”